keskiviikko 26. maaliskuuta 2014

Mita vastustusta on

Niille, jotka uskovat edistyksen tuovan vain kaupunkielamaa teknologian kanssa, on paratiisi menneen maailman juttuja ja vastustettava siksi, ettei se mukamas sovi nykymaailmaan, saati sitten tulevaisuuteen. Nailla voisi luettaa kirjaani http://2013paradise.blogspot.fi

Monet olettavat, ettei jarki sovi yhteen tunteiden kanssa, vaikka oikeasti jarjen kuuluu olla kokonaiskuvallisten tunteiden apuri. Ks. vaikka http://pikakoulu.blogspot.fi (jotain vain muun seassa)

Monet olettavat, etta moderni tyoelama on kovaa ja aina vain kovenevaa niin, ettei se sovi yhteen tunteidenmukaisuuden kanssa, mutta tunteidenmukaisuus tuo li8saa kapasiteettia ja on siis tyonteolla eduksi. Ks. http://workandfreetime.blogspot.fi

Moni olettaa, etta sotilaalliseen nakokulmaan eivat sovi tunteet. Mutta tunteet liittyvat elaman kaikkiin suuriin kysytmyksiin. Tunteet ovat kaytannon toiminnan motivaatio, joka yhdistaa ymmarryksemme mielekkaisiin tekoihin. Mita tarkeampi kysymys, sita suuremmat tunteet. Ks myos kirjani http://2013paradise.blogspot.fi toimintakyvyn naokulmasta.

Moni olettaa, etta moraali on tarpeetoin ja rikollisuus jyllaa kovassa maailmassa, mutta jos kannattavuudella on valia, se on melkein sama asia kuin moraali, jos kunnollista jarkea kaytetaan.  Ks. kirjani http://2013paradise.blogspot.fi

Lapset haluavat aikuistuessaan lahtea omille teilleen elamaan omaa elamaansa, erilaista uin vanhempansa. Jolleivat he paase omille teilleen, he eivat useinkaan ole lojaaleja vanhempien arvoille. Nain esim. paratiisisaarten ongelmana ovat kai paratiisinvastaiset paratiisisaarelaiset ja monen muun kauniin ideaalin turmelevat noihin ideaaleihin uskovien lapset, esim. ne lapset, jotka ammatikseen joutuivat voiden ideaalien pariin, mutta kaipaisivat hekin omaa elamaa ja omien arvojensa mukaisia tuttavia.

Paratiisisaaret eivät vastaa suomalaista käsitystä hyvästä elämästä vaan ovat yhden hyvän elämän tavoittelun liikaviljelyn myötäkyllästyneitä, myttyntyneitä ja täynnä mruhia ym. rikollisuutta.
Paratiisisaarilla tarvittaisiin erilaisten elämäntapojen kirjo. Samoin sieltä kai puuttuvat suomalaisuuden viisaudet, jotka voisi oppia blogieni http://opisuomalaisuus.blogspot.fi ja http://Finnishskills.blogspot.fi alusta (kolme kohtaa tai niille main): suomalaistyyppinen arkijärkinen kokonaiskuvallinen ajattelu, luonnonrakkauden sosiaalisia taitoja parantava vaikutus ja ohje "Elele ja anna toisten elellä" (katso siitä engl. linkki Build a perfect relationship myös!)

Vastaavasti ne, joille pakkopullana laitetaan jotain toisten mielesta kivaa, laittavat usein hanttiin ja sabotoivat koko jutun. Sen sijaan pitaisi suomalaiseen tapaan perustaa harrastusyhdistyksia, joihin saa halutessaan osallistua, jos noita harrastuksia arvoineen kannattaa, muttei ole pakko mitenkaan olla noiden toisten keppihevosten kanssa tekemisissa. Nain paratiisiaiheessakin.

Nelosen ja vitosen oppilaat, etenkin pojat, ovat koulussa ne, jotka eniten ihailevat opettajan ammattia ja kai eniten uskovat koulun tärkeyteen - sehän olisi tärkeä heille itselleen, jotta oppisivat järkevämmiksi ja reilummiksi - ja niin he mieluusti koulun päätettyään hiljaisuudessa korottaisivat numeroitaan, jotta pääsisivät opettajiksi. Ainakin omana kouluaikanani koulu oli järjettömän suuri pakko myös taitaville oppilaille ja jäi painamaan kireänä ikeenä jo lasten sekä teinien ja nuorten aikuisten elämässä - paljolti siihen tapaan kuin nelosen oppilaiden omat sosiaaliset ajatukset mielivaltaisen järjettömiä ja määräileviä ovat. Ovatko siis monet opettajat noita alunperin kamalan huonoja numeroita ansainneita? Vastaavsti pakko laittaa lapset kouluun ylipäätään syntyy kai tuontyyppisistä teoista siinä iässä, kun lapset lähestyvät kouluikää ja siksi ottavat vakavissaan mallia opettajista monella tapaa.

sunnuntai 9. maaliskuuta 2014

Minne perustaa paratiisi?

Jos paratiisi kerran on mahdollinen, hyodyllinen ja jopa toivottava tulevaisuudenvaihtoehto, niin ehka voisi kokeeksi perustaa paratiisinalun jonnekin, mutta minne? Maailmassa on 6,8 miljardia ihmista, joista kenties lahes kaikki haluaisivat jossakin elamansa vaiheessa kokeilla paratiisissa asumista ja kenties pysyvastikin, jos se hyvin sujuu. Pelkka yksi paikkakunta, yksi maa tai maanosa ei riita vaan kokeiluja tarvitaan kaikkialla. Ja ihmisia on monenlaisia, yhdelle sopii yhdenlainen elama ja toiselle toisenlainen, ja niin ei ole va8in yhta parasta vaihtoehtoa vaan kovin monta. Monelle sopii lammin ilmasto, mutta reippailusta pitavalle viileampi on onnellisempi. Paratiisisaarille olisi monta tulijaa, niin kai joka paratiisiyritelmaan, jos sita kehutaan tavallaan onnistuneeksi, ja niin jo pelkka ilmasto saattaa aiheuttaa liikakansoitusongelman lukuisine murhineen ja vaarinkaytoksineen. Siksi vanhojen kuuluisien paratiisien kulttuurivaikutteet eivat valttamatta ole nbiin edullisia kuin mita luulisi vaan niista on parempi poimia yksittaisia onnistuneita juttuja ja omassa paratiisiyritelmassakeskittya siihen, etta kaikki tuhannet taiu miljoonat halukkaat voisivat itse hommata itselleen paratiisimaiset olot siella, missa heidan hengenheimolaisensa asuvat, vaikkeivat mahdukaan kaikki sinun yritelmaasi eivatka edes viihtyisi siina. Parempi kuin kuuluisa paikkakunta kilpailuineen on paikkakunta, jolla viihdyt ja tulet vaen kanssa juttuun erikseen yrittamatta. Ja eihan sita paratiisiyritelmaa tarvitse3 kutsua paratiisiksi, vaan riittaa, etta se on hyvaa elamaa paikalliseen makuun, jotenkin sulautuu maisemakuvaan. Jo omassa maassa on monta erilaista paikkakuntaa meininkeineen ja mahdollisuuksineen, monta erilaista harrastussuuntautuneisuutta, asuinmahdollisuutta, eri henkisia piireja, ammatteja jne. Se, mika on sinulle hyvaa elamaa, voi olla paras vaihtoehto paratiisinalkuna, vaikkeivat muut siita pitaisi...